Kunnat rikkovat surutta lakia toimeentulotuen myöntämisessä, jos työnhaku ei ole voimassa

Voiko Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa todella käydä niin, että työtön henkilö jolla ei ole säästöjä ja varoja, voi jäädä ilman sosiaaliturvan turvaamaa viimeisintä rahallista kuukausittaista tukea, ja vaikkapa esimerkiksi lentää vuokra-asunnostaan pihalle tämän seurauksena?

Kyllä voi. Tilanne on myös valitettavan yleinen Suomessa. Tämä tilanne toki edellyttää sitä, että sosiaaliviranomainen rikkoo lakia antaessaan laittomasti kielteisen toimeentulotukipäätöksen. Tätä sattuu valitettavan usein, ja tilanne syntyy usein silloin, kun työttömällä ei ole työnhaku voimassa (työnhaku on TE-keskuksen tai TYP / MoPA:n puolesta katkaistu, tai hakija ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ollenkaan - kummassakin tapauksessa oikeus toimeentulotukeen on sama, ja menettely on monesti sosiaalivirkailijan laiton kielteinen päätös tai kieltäytyminen käsittelemästä toimeentulotukihakemusta ylipäänsä). Tässä tilanteessa työttömällä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen / peruspäivärahaan, koska työnhaku ei ole voimassa, ja toisaalta sosiaalivirkailija vastoin lakia väittää, ettei oikeutta toimeentulotukeenkaan ole, joten rahaa ei tule tapauksessa mistään, ainakaan ilman pitkää valituskäsittelyä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Työmarkkinatuen katketessa, ja samalla työnhaun katketessa, työttömällä olisi lain mukaan oikeus toimeentulotukeen, usein perusosaltaan alennettuun semmoiseen, mikäli työnhaku on katkolla eikä ole näin voimassa ollenkaan. Tämä huolimatta siitä, että työtön ilmoittaisi, ettei aio uusia työnhakuaan ollenkaan, esimerkiksi syystä että hänet on vastustuksestaan huolimatta siirretty MoPA:an (monialainen yhteispalvelu) TE-keskuksesta, eikä näin ollen ole halua uusia työnhakua jatkossa ollenkaan (MoPA tarjoaa palkattomia "työllistämistä edistäviä toimenpiteitä" nk. palkattomia orjatöitä ja mielenterveyspalveluita, kun taas sinne ohjattu voi olla terve, palkkatöitä hakeva henkilö, joka on ohjattu palveluun pelkkien työttömyyspäivien perusteella; menettely, joka nykyisin on laillinen sitten vuoden 2015 lakiuudistuksen), tai jos tilanne on se, että TE-keskus tai MoPA on tehnyt työnhaun uudelleen voimaan asettamisen niin hankalaksi, ettei työtön voimiltaan jaksa kamppailla työnhaun uusimiseksi.

TYÖNHAUN VOIMASSAOLO EI OLE EDELLYTYS TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISELLE, vaikka kuntien sosiaalivirkailijat usein laittomasti sanelevat näin antaessaan kielteisen toimeentulotukipäätöksen, mikäli toimeentulotuen hakijan työnhaku ei ole voimassa, tai pahimmassa tapauksessa eivät laittomasti käsittele hakemusta ollenkaan, eivätkä näin anna mitään päätöstä josta valittaa.

On totta, että toimeentulotuki on "viimesijaisin etuus" sosiaaliturvassa, joka on näin myös laissa määritelty, ja sitä ennen täytyy selvittää mahdollisuus ensisijaisiin etuuksiin. Tämä on manittu "laissa toimeentulotuesta" (1412/1997) heti alussa:

 "1 § Toimeentulotuen tarkoitus 

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo." 

K.o. lain myöhemmässä kappaleessa on kuitenkin täsmennetysti ja tarkennetusti määritelty ja säädetty nimenomaan tilanteesta, jossa toimeentulotuen hakijan TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA eikä toimeentulotuen hakija ole ilmoittautunut ollenkaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi (jonka pitäisi olla näin ollen k.o. tilanteen täsmällisesti määrittelevänä olla laissa se ensisijainen pykälä, joka nimenomaan säätää käytännön ja menettelytavan k.o. tilanteessa hakiessa toimeentulotukea);

"2 a § (30.12.2002/1294) 
Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 

Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän: 

1) ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; 

2) opiskele päätoimisesti; 

3) ole työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:n 1–5 kohdassa tarkoitettu henkilö; 

4) ole laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai 

5) ole muun edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. 

Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin tämän lain 10 §:ssä säädetään."

Alla vielä ne tärkeimmät kohdat, eli sanktiot, miten tukea voidaan alentaa tämän mainitun 10 § mukaisesti, jos työnhaku ei ole toimeentulotuen hakijalla voimassa:

"10 § Alennettu perusosa 

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

"3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373) 

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939) 

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. 

(30.12.2002/1294) 
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien."

Eli työnhaun voimassaolosta on k.o. laissa säädetty tämän pykälän mukaisesti siten, että toimeentulotuen perusosaa voidaan ALENTAA lain 10 § määräämällä tavalla, MIKÄLI TYÖNHAKU EI OLE VOIMASSA, mutta kokonaan eväämistä ei työnhaun voimassaolemattomuuden puitteissa ole mahdollistettu laissa ollenkaan, vaan on säädetty pelkästään toimeentulotuen perusosan alentamisesta (-20% tai toistuvasti kieltäytyessä -40%) liittyen työnhaun voimassaoloon, ja sossun kehoituksen noudattamatta jättämiseen koskien ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi ja laittaa työnhaku voimaan, mikäli se ei ole voimassa, eikä hakija ole työttömänä työnhakijana TE-keskuksen / MoPA:n kirjoilla ollenkaan.

Sikäli myönteiseen toimeentulotukipäätökseen täytyy olla oikeus huolimatta siitä, että työnhaku ei ole voimassa, mutta perusosaa voidaan k.o. lain mukaisesti alentaa 10 § mukaan, jos työnhaku ei ole voimassa.

Kuntien sosiaalivirkailijat kuitenkin rikkovat tätä lakia surutta ja antavat kielteisiä toimeentulotukipäätöksiä eväämällä tuen kokonaan, mikäli työnhaku ei ole voimassa tuen hakijalla, vaikka pykälä laki toimeentulotuesta nimenomaan määrittelee pykälässä 2 a § ne sanktiot toimeentulotuen perusosaan (10 § "alennettu perusosa":n kautta), joita voidaan soveltaa mikäli hakijan työnhaku ei ole voimassa, eikä hakija tahdo sitä uusia, ja ne toimenpiteet eivät sisällä toimeentulotukioikeuden kokonaan eväämistä. Tästä aiheituu vaikea taloudellinen ahdinko rahattomalle toimeentulotuen hakijalle, jonka vuokranmaksu ja laskut myöhästyvät, usein jopa kuukausia, vuokrasuhteeseen tulee särö, tai mahdollisesti vuokrasuhde puretaan myöhästyneen vuokran vuoksi, ja lisäksi tuen hakija jää ilman ruokaa; ihmisarvoinen elämä on siis mahdotonta k.o. tapauksissa joissa sosiaalivirkailija toimii vastoin lakia. Ensi vuonna näemme jatkaako KELA kuntien laitonta linjaa, kun toimeentulotuen maksaminen siirtyy kunnilta KELA:lle.

Laki toimeentulotuesta antaa siis oikeuden saada myönteinen toimeentulotukipäätös, vaikka työnhaku ei olisi ollenkaan voimassa, eikä tuen hakijalla olisi motivaatiota yrittää laittaa sitä voimaan jatkossakaan. Tapauksissa jossa vain työnhaku on katkennut, mutta karenssia ei ole, olisi oikeus hakijalla päästä takaisin työmarkkinatuelle menettelemällä niin, että työnhaku voidaan uusia; tämä ei kuitenkaan ole este leikatun toimeentulotuen hakemiseen ja myönteisen päätöksen saamiselle, mikäli hakija ei k.o. tapauksessa aio uusia työnhakua johtaen takaisin työmarkkinatuelle, sillä laki toimeentulotuesta säätää, ettei työnhaun tarvitse olla voimassa, joka myöskin tarkoittaa tosiasiallisesti sitä, että tällöin ei voi saada työmarkkinatukea vaikkei olisi karenssiakaan - eli lain (1412/1997) aiemmin esitetty pykälä 2 a § sallii tämän.

Työmarkkinatuen nauttimisen ehto on että hakija on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi; laki toimeentulotuesta aiemmin esitetyn mukaisesti määrittelee, että toimeentulotukea voi hakea ja saada myönteisen päätöksen, vaikkei olisi ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi (pistänyt työnhakuaan voimaan), jolloin ei voi myöskään saada ensisijaista etuutta eli työmarkkinatukea, mutta toimeentulotuen perusosaa voidaan tällöin alentaa. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta tapauksessa, jossa työnhaku ei ole voimassa eikä hakija aio ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi:

"Laki työmarkkinatuesta
1542/1993
3 luku 
Työmarkkinatuen saamisen edellytykset 

13 § Oikeus työmarkkinatukeen 

Työmarkkinatukeen on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella kokoaikatyötä hakevalla työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai jota ei ole voitu osoittaa koulutukseen. Työmarkkinatuen saajan on säilyttääkseen oikeutensa työmarkkinatukeen ilmoittauduttava työvoimatoimistolle sen määräämällä tavalla."

Eli menettelemällä niin, että jättää ilmoittautumatta työvoimatoimistoon ja laittamatta työnhakuaan voimaan, toimeentulotuen hakija tekee itselleen mahdottomaksi nauttia työmarkkinatukea, ja tähän tulee lain toimeentulotuesta nojalla soveltaa laillisia toimenpiteitä k.o. lain  2 a § ("velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi") mukaisesti.

Laki toimeentulotuesta myös määrittelee että mikäli toimeentulotuen perusosaa alennetaan, on sen yhteydessä laadittava "suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi":

"(30.12.2002/1294) 
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)"

Lakia voidaan tulkita niin, että suunnitelma on laadittava aina, mikäli mahdollista, yhdessä tuen hakijan kanssa. Mikäli hakija kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen, joka tehdään kasvotusten sosiaalivirkailijan kanssa, niin sitten ei ole mahdollista laatia suunnitelmaa, ei ainakaan asiakkaan kanssa. Tällöin suunnitelman laatiminen jää sosiaalivirkailijan itsensä harteille yksin, tai tarvittaessa hän voi olla muihin työ- ja elinkeinoviranomaisiin yhteydessä ja laatia heidän kanssaan suunnitelman ILMAN asiakasta. Jos sosiaalivirkailija tästä syystä päättää alentaa toimeentulotuen perusosaa entisestään, kannattaa aina pyytää perusteluja mihin lakiin ja asetukseen tämä perustuu. Suunnitelmaan osallistumatta jättäminen ei kuitenkaan mahdollista olla käsittelemättä toimeentulotukihakemusta, tai evätä tukea ja antaa kielteinen päätös, vaan virkailijan tulee laatia kieltäytymistapauksessa suunnitelma ilman asiakasta; näin monesti toimitaankin, mutta joskus virkailija voi laittomasti antaa kielteisen päätöksen tai kieltäytyä käsittelemästä toimeentulotukihakemusta, mikäli asiakas kieltäytyy osallistumasta suunnitelman laatimiseen. Laatimiseen osallistumatta jäämiseen voi esimerkiksi olla syinä näkemyserot, joissa asiakas ei näe itselleen tarpeelliseksi muita palveluita kuin palkkatyön hakemisen, mutta kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen säästämiseksi virkailijaa on kehotettu sisällyttämään suunnitelmaan asiakkaan vastustavasta kannasta huolimatta mm. "kuntouttava työtoiminta". Jos on ihan sama, mitä asiakas sisällytettävistä toimenpiteistä sanoo, ja sosiaalivirkailija tästä huolimatta on lisäämässä suunnitelmaan palkattomia "työllistymistä edistäviä toimenpiteitä", niin on päivän selvää, ettei asiakkaalla ole mitään motivaatiota kahden kuukauden välein (tuen alentaminen saa kestää enintään 2kk) juosta kasvotusten sossussa laatimassa k.o. suunnitelmaa virkailijan kanssa, saadakseen sitä viimeisintä rahallista turvaa mm. ruokaa ja vuokraa varten, etenkin, jos tavoite on työllistyä mikäli mahdollista. Toinen syy voi olla se, että tukea alennetaan jokatapauksessa toimeentulotuen perusosasta se -40%, eli maksimi, jolloin on käytännössä aivan sama miten menettelee - rahaa tulee jokatapauksessa liian vähän ihmisarvoista elämää varten, mutta enempää ei voida alentaa - tehkööt siis silloin suunnitelmansa itse. Turha asiakkaan juoksuttaminen ei tuota mitään lisäarvoa palkkatöiden löytämiseksi.

Suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen selvitymisen edistämiseksi on siis käytännössä suunnitelma, mihin sosiaalivirkailija useimmiten sanelee liudan palkattomia toimenpiteitä, jossa toimeentulotuen hakijan tulisi juosta nauttiakseen jatkossa sanktiotonta toimeentulotukea. Niihin osallistumista sitten valvotaan, ja jos näihin toimenpiteisiin ei suostu, tuen alentamista jatketaan hamaan saakka. Toimenpiteet ovat mitä tahansa muuta paitsi palkallista, työsopimuksen alaista työtä, joten motivaatio suunnitelman laatimiseen osallistuminen palkkatyötä hakevalla ihmisellä on käytännössä nolla; se ei edistä palkkatöihin pääsyä millään, ja tukea on jo alennettu, joten miksi juosta turhaan kaiken tarpeettoman perässä?

Kertomuksia sosiaalivirkailijoiden päätöksistä toimeentulotuen eväämisestä syystä että hakijan "työnhaku ei ole voimassa" on lukuisia. Menettely on VALITETTAVAN YLEINEN. Kyseessä on viimesijainen etuus, ja hakijoiden taloudellinen tilanne on usein erittäin vaikea, joten laittomuuspelleilyt kielteisiä laittomia päätöksiä tehdessä ovat suorastaan pöyristyttäviä.

Toivottavasti joku joka saa laittoman kielteisen toimeentulotukipäätöksen sillä nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, vaikka oikeus perusosalta leikattuun toimeentulotukeen olisi, vie valituskäsittelyn eteenpäin. Ehkä joskus saamme KHO:n ennakkopäätöksen asiaan, jossa laiton sosiaalivirkailijoiden tueneväämispäätös saadaan kumotuksi. En yhtään epäilisi etteikö näin vielä kävisi, koska sossujen väärinkäytösten määrä asian suhteen on niin yleistä.

Lopuksi vielä esimerkkinä eräs sudenkuoppa, joka voi johtaa tilanteeseen, että työttömän työnhaku katkaistaan, mutta karenssia ei suostuta langettamaan ollenkaan; tällöin sosiaalivirkailija on vahvoilla tarjotessaan laitonta kielteistä toimeentulotukipäätöstä sen nojalla, että työnhaku ei ole voimassa, tai voi kieltäytyä mahdollisesti antamasta mitään päätöstä, vaikka tämäkin menettely on laiton, ja jos kielteistä päätöstä ei ole niin siitä ei voi suoraan edes valittaa eteenpäin, sillä tällöin ei ole päätöstä mistä valittaa.

Tämä k.o. sudenkuoppa on tapaus, jossa työnhaun katkaisemisen peruste on työkyvyn selvittämiseen tarkoitetusta toimenpiteestä kieltäytyminen, kuten esimerkiksi työttömän terveystarkastus, johon usein ohjataan heti, mikäli suostuu allekirjoittamaan monialaisen työllistymissuunnitelman ja täten siirtymään TYP / MoPA:n asiakkaaksi. Tällöin työnhaun uusiminen suoralta kädeltä mm. netin kautta tehden mahdotonta, sillä uusimisen perusteet ovat tiukemmat kuin monessa muussa tapauksessa.

Tässä tapauksessa työtön voi jäädä tyhjän päälle tilanteeseen, jossa työnhaku on katki, mutta sitä ei voi heti suoralta kädeltä pistää uudestaan voimaan; toisaalta karenssiakaan ei ole olemassa, eikä täten karenssipäätöstä (tai työssäolovelvoitepäätöstä) toimitettavaksi sossuun toimeentulotukihakemusta varten (vaikka tarvittaessa toimeentulotukea pitäisi saada tästä huolimatta, ja asia ratkaista sillä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella, siten, että mikäli tukea on maksettu liikaa, voidaan sitä periä myöhemmin takaisin, tai se voidaan laskea tuloksi tulevien kuukausien toimeentulotuessa jos toimeentulotuen tarve jatkuu); ja jos vielä sosiaalivirkailija tässä tapauksessa laittomasti kieltäytyy tekemästä toimeentulotukipäätöstä, tai tekee sen kielteisenä vedoten siihen "ettei työttömän työnhaku ole voimassa", joka ei ole eväysperuste, vaan pelkkä perusosan alennusperuste, niin työtön on melkoisessa lirissä.

Lähti sitten uusimaan työnhakuaan työttämän terveystarkastuksesta uudestaan sopimisen kautta, joka pitäisi tehdä ennen, ennen kuin toimeentulotukea voi laittoman eväämisen turvin myöntää, tai valittamaan laittomasta toimeentulotuen eväämisestä, niin käsittely voi kestää kumpaakin reittiä enemmän kuin kuukauden.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (28.12.2012/916) määrittelee seuraavasti työnhaun voimaan laittamisesta ja ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi erilaisten sanktioiden jälkeen, jonka seurauksena työnhaku on katkaistu, ja jossa työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin osallistumatta jättäminen aiheuttaa vaikeimman tilanteen työnhaun uudelleen käynnistämisen kannalta:

"1 § Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo 

Henkilöasiakkaan työnhaku käynnistyy sinä päivänä, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään. Työ- ja elinkeinoviranomainen voi hyväksyä muullakin tavoin esitetyn pyynnön. T

yönhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija: 

1) ilmoittaa, ettei hän enää halua pitää työnhakuaan voimassa; 

2) ei asioi työ- ja elinkeinoviranomaisen kanssa viranomaisen antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla; (16.5.2014/390) 

3) ei esitä työ- ja elinkeinoviranomaiselle sen antamassa määräajassa julkisen työvoimapalvelun tarjoamisen kannalta tarpeellisia selvityksiä ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään; 

4) ei ilmoita työ- ja elinkeinoviranomaiselle työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja sovitulla tavalla, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa; tai 

5) ei osallistu työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. 

Työnhaun voimassaolon lakattua työnhaun voi käynnistää uudelleen siten kuin 1 momentissa säädetään. Jos työnhaun voimassaolo on lakannut 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn johdosta, edellytetään lisäksi, että henkilöasiakas pyytäessään työnhaun käynnistämistä sitoutuu osallistumaan työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin."

Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota ylläolevan siteerauksen kohtaan 5) sekä sitä seuraavaan kappaleeseen, etenkin jos on saanut osoituksen TYP / MoPA:an, eikä aio osallistua koko palveluun tai tehdä sen kanssa yhteistyötä. Tältä kantilta katsottuna voi olla helpompi kieltäytyä mm. koko TYP / MoPA:sta seinäkieltona jo ennen sinne siirtymistä, joka tapahtuisi TYP-kartoituksen merkeissä ja monialaisen palvelusuunnitelman allekirjoittamisen kautta, kuin suostua ensin siirtymään k.o. palveluun, ja vasta sen jälkeen kieltäytyä terveystarkastuksesta jota useimmiten heti ensialkuun TYP / MoPA:an siirtymisen jälkeen "tarjotaan".

Lain mukaan kieltäytymisestä monialaisen työllistymissuunnitelman laatimisesta saa karenssia, ja toistuvasta kieltäytymisestä saa työssäolovelvoitteen, mutta ainakin käsittääkseni työnhaun voi laittaa uudestaan voimaan heti jos se em. syystä menee karenssin kanssa yhtäaikaa katki, jolloin voi olla helpompi saada sitä tarpeellista toimeentulotukea usein nikottelevan ja laittomasti toimivan sossun kanssa; sen sijaan, kuten yllä kuvataan, jos kieltäytyy nimenomaan mm. työttömän terveystarkastuksesta, niin voi olla ettei karenssiakaan rapsahda, vaan työnhaku vain kylmästi katkaistaan, ja sitäpä ei sitten saakkaan voimaan ennenkuin on sopinut uudesta ajasta työttömän terveystarkastukseen ja käynyt siellä - melkoinen aikaavievä rumba siis, jolloin sossu ei mahdollisesti myönnä toimeentulotukea laittomasti tältä ajalta ollenkaan vedoten siihen, ettei työnhaku ole voimassa.

Jos toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla toistuvasti, niin kannattaa huomioida, että silloin voi saada lausunnon jonka mukaan "ei ole työmarkkinoiden käytettävissä". Tällöin voinee ainoa mahdollisuus ilmoittautua työnhakijaksi olla koodilla (05), eli työvoiman ulkopuolisena työnhakijana. Tämän pitäisi riittää myös laittomasti toimivalle, työnhaun voimassaolon uusimista vaativalle sosiaalivirkailijalle, kun tällöin muuta mahdollisuutta laittaa työnhakua uudestaan voimaan ei ole. Tällöin ei myöskään ole oikeutta työmarkkinatukeen / työttömyyspäivärahaan, vaikka olisi ilmoittautunut työnhakijaksi koodilla (05).

Loppujen lopuksi, kannattaa kuitenkin muistaa, että ihan lähtökohtaisesti se, että työnhaku ei ole voimassa, ei ole peruste olla käsittelemättä toimeentulotukipäätöstä, saatika evätä sitä kielteisellä päätöksellä. Näin kuitenkin sosiaalivirkailijat menettelevät hyvin usein, LAITTOMASTI. Kuntien (ja ensi vuonna KELA:n) virkailijoiden tulee kuitenkin ensisijaisesti noudattaa päätöksissään lakia; eivätkä heidän henkilökohtaiset toimintatapansa tai mielipiteensä voi mennä lain yläpuolelle. Jos siis saatte kielteisen toimeentulotukipäätöksen laittomasti, ja ette ole työnhakijana työvoimatoimistossa, eikä työnhaku ole täten voimassa, niin kannattaa valittaa asiasta.

Vain sitten kun suomalaiset uskaltavat valittaa laittomista päätöksistä, saadaan jotain rotia virkailijoiden lain noudattamiseen. On vain varsin valitettavaa, että huono-osaisimpia sorretaan melkeinpä eniten surutta näissä sosiaaliturvan laillisuusasioissa, ja juuri silloin, kun se viimeisen taloudellisen tuen saaminen on kriittisimmillään!

Kuten huomata saattaa, on sosiaaliturvaa käsittelevä lakipykäläviidakko melkoinen soppa. Kun siihen lyödään päälle vielä laiton sosiaalivirkailijoiden menettely toimeentulotuen käsittelyssä, sekä se, etteivät he välttämättä suostu myöntämään virheitään ollenkaan edes, vaikka ne osoittaisi heille, jonka jälkeen valitusprosessi on ainoa mahdollinen tie, niin on selvää että fiksumpaakin kaveria alkaa huimata näiden asioiden parissa.

Voipaska antaa lakia noudattamattomille sosiaalivirkailijoille loppumattoman määrän paskaa; hukkukaa siihen.